Radio - mahtava keksintö!

Radio on kerrassaan loistava keksintö: tekniikka ei ole muuttunut mihinkään sataan vuoteen, eikä muutoksia ole ilmeisesti näkyvissäkään. Eli vuosikymmeniä vanhalla, toimivalla radiolla voi kuunnella nykylähetyksiä täysin ongelmitta. Lisäksi radiot ovat varsin simppeleitä, halpoja ja kestäviä laitteita.

Aikomuksenani oli pitkään hankkia makuuhuoneessa lojuvaan vanhaan telkkariin digiboksi, kunnes tajusin, että radiotahan siellä aamuisin kaivataan eikä televisiota. Halvalla Tivoli Audio -kopiolla pystyy nyt siis kuuntelemaan niin musiikkia kuin uutisetkin aamutoimien yhteydessä. Ja kun lähetystekniikkaan tuskin on tulossa muutoksia, uskoisin tuon vehkeen olevan käyttökunnossa ainakin muutaman vuosikymmenen.

Uusi digikamera

En ole nähnyt vertailuja digitaalisen ja perinteisen valokuvauksen kestävydestä, mutta äkkiseltään ajatellen digitaalikuvaus tuntuisi vähemmän kuluttavalta: vähemmän kemikaaleja, vähemmän logistiikkaa ja luullakseni vähemmän paperille asti päätyviä kuvia. Toisaalta perinteinen kamera on huomattavasti pitkäikäisempi: 70-luvun järjestelmäkamera on vielä täysin kunnossa ja moni 90-luvun pokkari näyttäisi olevan vielä täydessä käytössä.

Digitaalikameroiden ongelma tuntuisi kuluttavan elektroniikkateollisuuden lisäksi olevan lyhyt elinikä. Meilläkin viisi vuotta vanha edellinen digikamera oli tullut jo tiensä päähän, vaikka on teknisesti vielä uuden veroinen. Tekniikka vain on kehittynyt niin, että uusi on kooltaan murto-osa, nopeudeltaan moninkertainen ja ominaisuuksiltaan huomattavasti mukavampi käyttää. Toivottavasti tämä uusi nyt sitten palvelisi ainakin tuon seuraavat viisi vuotta!

Turhat sukset...

Tulipa sitten hyväuskoisesti ostettua esikoiselle sukset hiihtokelien toivossa... vaan eipä tainnut niille tänä talvena enää tulla käyttöä. No, onneksi riittänevät vielä ensi talvenakin, jos sellaista koskaan tulee.

Työpaikan sähköinen kirpputori osoittautui taas lyömättömäksi ostopaikaksi: helppoa, nopeaa ja luotettavaa kaupankäyntiä. Ison talon etuja!

Uskomattoman huonoa palvelua Teknokselta

Tämä ei varsinaisesti liity hankintoihin, mutta on kuitenkin mieleenpainunut kokemus viime vuodelta: ostin purkin maalia, joka oli täysin kuivunut. Eli pinnalla oli paksu kuiva kerros. Itse asiassa valitin asiasta ja sain maalikaupasta alennuksella toisen purkin samaa tavaraa, joka oli siis täsmälleen samanlainen.

Laitoin asiasta palautekysymyksen sen valmistaneelle Teknokselle www-sivujen kautta. Aluksi näytti hyvältä: sieltä tuli vielä saman päivän aikana sähköpostilla henkilökohtainen vastaus, jossa luvattiin tutkia asiaa. Seuraavana päivänä näytti vielä paremmalta, kun ko. henkilö soitti kyselläkseen vielä lisätietoja ostopaikasta, pakkauskoosta jne. Asia luvattiin selvittää ja palata hyvitysten kanssa lähiaikoina.

Kun mitään ei muutamaan kuukauteen ollut kuulunut, laitoin ko. henkilölle sähköpostia ja kyselin, missä tutkimusten kanssa oltiin menossa. Ei vastausta. Tästä muutama kuukausi myöhemmin laitoin vielä uuden kyselyn sähköpostilla. Ei vieläkään mitään vastausta.

Nyt tuostakin on kulunut jo muutama kuukausi ja olen kyllästynyt odottamaan tai ajattelemaan koko asiaa...

Huonoja leluja ja hyvää palvelua

Syksyltä tulee mieleen kaksi (kyseenalaista) lelutapausta, joissa laatu oli onnetonta, mutta palvelu hyvää: toinen oli jäätelöautosta ostettu pieni radio-ohjattava auto ja toinen Sirkus Finlandiasta hankittu hieno, ilmaan kirjoittava, kädessä pidettävä tuuletin. Molemmat toimivat noin yhden illan, jonka jälkeen ne toimivat enää satunnaisesti. En voinut kummassakaan tapauksessa sulattaa tällaista laatua, joten laitoin viestin ko. tahoille. Ja kas, molemmissa tapauksissa tupsahti postilaatikkoon uusi vastaava ilman sen kummempia kyselyitä. Hyvää palvelua!

Tosin voisi kyseenalaistaa kummankin kapineen kohdalla sen, onko uuden hankkimisessa mitään järkeä, kun se on sekä turha että eliniältään kovin lyhytkestoinen. Eli tulin näiden osalta kuluttaneeksi turhaan tuplasti, mutta toisaalta eivät kuluttajat saa mielestäni noin huonoa laatua hyväksyä.

Ikävä kyllä molemmat näistä leluista taitavat kuulua siihen surulliseen kategoriaan, joka ei uusia pattereita tule koskaan näkemään: lelu unohtuu lelukorin pohjalle viimeistään siinä vaiheessa, kun paristot loppuvat.

Partakone

Mitä yhteistä on mm. partakoneilla, sähköhammasharjoilla ja mustesuihkutulostimilla? No ainakin se, että uusi laite on halvempi kuin osat vanhaan. Neljä uutta vaihtoharjaa maksaa saman kuin uusi sähköhammasharja, jonka mukana siis tulee jo kolme vaihtoharjaa. Teräverkko vanhaan partakoneeseen olisi maksanut 29 euroa, uusi, parempi kone maksoi 19 euroa. Täysin kestämätöntä! Tällaisella hinnoittelulla meidät pakotetaan täysin tarpeettomaan kuluttamiseen.

Partakoneiden kehitys on muuten aika kummallista: esim. Braunilta taitaa löytyä yksi ei-ladattava malli. Onkohan akun tuoma hyöty varmasti suurempi kuin sen aiheuttama haitta materiaaleissa, kierrätyksessä ja käyttöiässä? Ainakaan minä en muista, milloin olisin viimeksi ajanut partaani paikassa, jossa ei ole sähköä käden ulottuvilla. Puhumattakaan siitä, että kunnon sähkökone ajaa huomattavasti tehokkaammin kuin heikkovirtaa käyttävä ladattava malli.

No, veitsellä ajaminen olisi tietysti kaikkein ekologisinta...

Kuivausrumpu

Tulipa aloitettua vuosi oikein ekoteolla: kuivausrummun hankinta tuskin lienee ekologisesti mitenkään perusteltua. Homman lopputulos - kuiva pyykki - on sama kuin narullakin kuivatessa, mutta sähköä tulee käytettyä muutama kilowattitunti enemmän. Lämmityskauden aikanahan tuolla ei niin paljoa merkitystä ole, mikäli kodin lämmitys muuten toimii oikein eli pudottaa tehoa vastaavasti. Yritetään kesällä sitten kuivailla ulkona... Kolmen lapsen huushollissa ilman kunnollisia kuivaustiloja on kuivausrumpu kuitenkin melkoinen helpotus!

Samalla tuli hommattua uusi, isompi pesukone, vaikka vanhakin on vielä kunnossa. No, vanha pääsi kellariin työstämään kenkiä ja hiekkalaatikkovaatteita - jos se vaikka pidentäisi uuden käyttöikää. Vanha Upo on toiminut nyt yli 10 vuotta ilman korjaajaa. Saa nähdä, pääsevätkö uudet samaan.

Uusi vuosi - uusi mahdollisuus

Pitkä hiljaisuus ei ikävä kyllä tosiaankaan johdu siitä, että olisin pystynyt täysin lopettamaan kuluttamisen - ei sinne päinkään. Kolmilapsisen perheen arjen pyörittäminen vain vei kaiken ajan ja energian hetkellisesti.

Viimeisimpänä hankintana ajattelin hankkia vähemmän bensaa ja jättäydyin töistä kotiin hoitamaan lapsia. Ainakin siltä osin tulee nyt kulutettua vähemmän ja tuotettua vähemmän hiilidioksidia. En tiedä, onko yhteiskunnan tuottavasta työstä pois jääminen muulta osin kovin kestävää, mutta ehkä se voidaan ainakin tuohon emotionaalisen kestävyyden lokeroon jotenkin perustella.

Luulisi muuten että kotona ollessa olisi paremmin aikaa selailla nettiä ja kirjoitella blogeja. Vaan kuinka väärässä sitä onkaan noine luuloineen, kun ei pääse työpaikalle rauhassa surffailemaan!

Uusi sänky

Heräsin taas miettimään, mitä kaikkea kotiin on tullut kannettua viime aikoina. Merkittävin uudistus on uusi sänky. 100 vuotta vanha sänky löysi uuden kodin huuto.netistä ja 10 vuotta vanhat liian pehmeät joustinpatjat päätyivät vierashuoneen sänkyyn.

Uusi sänky on aito Futon: leveä, paksu ja kallis - ja samalla ilmeisen kestävä: tehty ilman lapsityövoimaa ja käyttöikää luvataan yli 10 vuotta. Mutta ennen kaikkea se on aivan mahtava nukkua! Kerrassaan uskomaton! Nukkuminen sai juuri uuden merkityksen!

Ja kun jostain oikein pitää, niin kyllähän siitä silloin tulee huolehdittuakin, mikä taas auttaa pidentämään käyttöikää. Suosittelen todella lämpimästi kaikille!

Viimeinkin kunnon takuu

Clas Ohlsonilla oli tarjolla kahta puutarhaletkua: halpaa ja vähän kalliimpaa - 15 vuoden takuulla! Viimeinkin jollekin saa kunnon takuun! Kyllähän puutarhaletkun pitää parikymmentä vuotta kestääkin, ellei nyt sitten väkisin sitä katkaise tai päästä jäätymään. Harvoin vain kukaan suostuu sitä näin takuun muodossa myöntämään.

Kuluttajan kannalta ei nykyään ole kyllä mitään takeita siitä, että jokin kauppa olisi vielä 15 vuoden jälkeen olemassa. Niin ikään lienee aika epätodennäköistä, että jollain olisi lukukelpoinen lämpöpaperikuitti tuosta ostoksesta vielä vuosien kuluttua tallessa. (Yksi toimiva tapa saattaisi olla laittaa kaikki takuukuitit skanneriin ja lähettää kuva itselle sähköpostina. Siellä ainakin pysyisi.)

Turhat kengät

Helsingin Din Sko ei nyt kyllä saanut hyviä pisteitä eikä ainakaan uusia kanta-asiakkaita: ostettiin vaimolle kengät ja otettiin ne saman tien jalkaan. Parinsadan metrin kävelyn jälkeen kävi ilmi, ettei toinen niistä istukaan jalkaan, eikä kengillä käytännössä voinut kävellä. Siispä takaisin liikkeeseen vaihtamaan kenkiä toisenlaisiin.

Pidin itsestäänselvänä, että juuri ostetut kengät otetaan takaisin, joten myyjän yhteistyöhaluttomuus oli täysi yllätys: kuulemma kenkiä ei voi palauttaa, jos niitä on käytetty. Totta, olihan niitä käytetty, ja kyllä parisataa metriä kävelyä märällä asfaltilla jättää jälkensä pohjiin. Mutta silti reaktio tuntui käsittämättömältä, erityisesti, kun tiskillä vielä mainostetaan 14 päivän avokauppaa: kengät saa palauttaa kahden viikon sisällä - käyttämättöminä. Kukakohan ostaa kengät katsellakseen niitä ensin kaksi viikkoa...

Ja pahinta on siis se, että tuli kulutettua täysin turhaan yksi pari kenkiä.

Hands free

Jo toinen Nokian handsfree-kuuloke lakkasi toimimasta muutaman vuoden sisällä, joten ostin tilalle taas uuden samanlaisen 11 euron arvoisen härvelin. Kuormituksen suhteen tuo pala muovia, pätkä johtoa ja minimaalisesti elektroniikkaa tuskin on kummoinen, mutta kaikkein tärkeimmän eli käyttöiän suhteen toivoisi parempaa.

Monet kehuvat langattomia bluetooth-luureja, mutta itse päädyin kuitenkin vielä perinteiseen johdolliseen, kun sitä lähinnä vain autossa tulee tarvittua. Langattoman mukana tulisi taas yksi laturi lisää, eikä akkukaan liene ympäristön kannalta täysin ongelmaton. Ja mikä pahinta, itselläni olisi todennäköisesti siitä akku lopussa juuri silloin, kun sitä tarvitsisin.

Taas uusi paistinpannu

Viime jouluksi hankittu Hackmanin keraamisella pinnoitteella varustettu pannu oli uskomaton pettymys: alle puolen vuoden käytön jälkeen pinnoite oli muuttunut täysin karheaksi. Paistettava ruoka tarttui siihen välittömästi ja tiskaaminen oli yhtä tuskaa. Palvelu Arabian tehtaanmyymälässä oli kuitenkin asiallista: heti pannun nähtyään myyjä kehoitti hakemaan hyllystä uuden vastaavan ja kertoi, että juuri tuossa ensimmäisessä erässä oli ollut laatuongelmia. No, vaihdoin sitten vähän isompaan, samalla materiaalilla pinnoitettuun malliin. Saa nähdä, kuinka kauan tuo kestää.

Pannujen valikoima ei ainakaan Hackmanilla ole kovin monipuolinen: pinnoitettujen alumiinipannujen lisäksi tarjolla on vain valurautaisia. Valurautainen on tietysti ikuinen, mutta olisin kaivannut joko pinnoittamatonta ruostumatonta teräspannua tai sitten emalipintaista mallia. Ainakin parinkymmenen vuoden kokemukset erilaisista teflon-pinnoitteista näyttävät sellaisten olevan varsin lyhytikäisiä.

Itämeren hinta

Paljonkohan sitä olisi valmis maksamaan Suomenlahden puhdistamisesta omalta pieneltä osaltaan?

Kunta kunnostautui viimeinkin ja päätti kaivaa viemäriverkoston meidänkin talon nurkalle. Nyt pitäisi enää tehdä päätös siitä, liittyykö tuohon nyt vai myöhemmin. Liittymismaksu on yli 2500 € ja meidän viisihenkisen talouden käyttämän sadan vuotuisen vesikuution hinta nousee n. 200 eurolla vuodessa. Nyt jätevedet menevät kolmen saostuskaivon kautta ojaan ja siitä Suomenlahteen. Tyhjennys maksaa 50 € vuodessa ja lain mukaan ainakin tällä kokoonpanolla pärjäisi vielä viisi vuotta.

Vaa'assa painaa siis toisaalta 150 € vuodessa sekä liittymisinvestoinnin lykkääminen - toisella puolella taas vesistöjen rehevöitymisen hidastaminen.